Olimme muutama vuosi sitten espanjalaisessa vesipuistossa ja kiinnitimme lasteni kanssa huomion yhteen outoon asiaan. Suurimman peuhuvadin vesi oli jo aamusta mystisen sameaa. Edes paikalle hätistelty henkilökunta ei katsonut tarpeelliseksi aloittaa kirkastusjuhlia vaan antoi virallisen luvan pulahtaa ammeeseen.
Villin vesipäivän päätteeksi viisihenkisestä seurueestamme minä ja kolme lasta jatkoimme hotellihuoneessa vielä vesileikkejä aloittaessamme vuorokauden kestäneen molemmissa päissä vaahdonneen katalonialaisen pikapaaston. Lopuksi vielä tietokilpailukysymys. Perheessä on siis viisi jäsentä, mutta vain neljä kärsi kamalasti. Kumpi perheen vanhemmista muli koko päivän vedessä ja kumpi seurasi tapahtumia lakatut varpaankynnet kuivina aurinkovarjonsa alta?
Halusin ensin kertoa tämän omille nilkoille roiskuneen vesipuistokokemuksen, ettei yksikään lukija erehtyisi pitämään minua vain vahingoniloisena veikkona, kun paljastan kreikkalaisessa vesipuistossa näkemäni episodin.
Esityksen naispääosanesittäjä oli kuin suoraan klassisia brittituristeja sylkevästä automaatista. Kaljan ja pekoniaamiaisten tukevoittama pisamainen möhkö, jonka iho ei rusketu vaikka häntä paistaisi samassa pannussa aamiaispekonien kanssa. Siis punainen pötkö ilman kurveja.
Puiston jo parhaat päivänsä nähnyt vesiliukumäki sen sijaan kurvaili pitkää ja loppua kohden jyrkkenevää rinnettä, jota nainen taapersi useamman kaljan voimalla ylöspäin tarkoituksenaan näyttää alhaalla hurraaville kavereilleen, että kyllä sitä isompikin ihminen ulostuu kreikkalaisesta vesiliukumäestä. Kun nainen vihdoin aloitti rymisevän liukunsa alas tuntui kuin koko Helleenien tasavalta olisi vavahdellut. Mutta kuin Zeuksen iskusta noin viisitoista metriä ennen vesirännin loppumista oli tapahtunut vaurio, jonka seurauksena kaukalossa jonkinlaisena liukuvoiteena lorissut vesi valuikin maahan eikä jyrkälle ja nyt rutikuivalle loppusuoralle. Jos en olisi alusta asti seurannut naisen syöksylaskua olisin voinut kuvitella jonkun laskeneen mäkeä elävä kissa peflettinä, sillä viimeiset viisitoista metriä tantan pakaroiden alta kuului vihlova naukuminen.
Ja voi veljet ne posket olivat punaiset. Kaikki neljä.
Joulukuu