Kuva: Shutterstock

Elokuvalippujen hinta kohoaa silmissä - ovatko liput enää taloudellisesti kaikkien saatavilla?

20.02.2022 19:15 - Minttu Tikkanen

Jos kulttuuri ei ole enää kaikkien saavutettavissa, se voi aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia.

Elokuvateatterilippujen kohoava hinta puhututtaa ja kuumentaa tunteita tasaisin väliajoin. Hintojen nousu ei ole tuulesta temmattu ilmiö, sillä muun muassa Kauppalehti uutisoi, että pelkästään vuosina 2010-2017 elokuvalippujen hinnat ovat nousseet jopa 22,5 prosenttia. Eikä nousu siihen ole pysähtynyt.

Suomen johtavalla elokuvateatteriketju Finnkinolla elokuvalipun hinta voi tavallisessakin salissa kivuta miltei 19 euroon. Hinta vaihtelee jonkin verran viikonpäivästä ja elokuvasta riippuen, mutta esimerkiksi uusinta James Bondia ei julkaisuhetkellään viikonloppuiltaisin sitä halvemmalla nähnyt. Siinä missä keskituloista hintojen nousu voi vähän ärsyttää, saattaa pienempituloinen joutua luopumaan elokuvaelämyksestä kokonaan. 

Voit kuunnella koko haastattelun alta tai täältä.

Finnkinon kaupallinen johtaja Hannele Wolf-Mannila kertoo Voice.fi:n haastattelussa, että 19 euron hinta on hänen mielestään kohtuullinen.

- Mielestäni se on ihan kohtuullinen. Elokuvissa käynti on Suomen suosituin kulttuurimuoto, aika lailla se on kaikille mahdollinen, Wolf-Mannila toteaa.

Wolf-Mannila perustelee, että hinta muodostuu monista asioista.

- Hinnat vaihtelevat elokuvasta, päivästä, salista ja kaupungista riippuen eli ihminen pystyy aika hyvin itse vaikuttamaan omaan elokuvalipun hintaan varioimalla sitä ajankohtaa milloin leffassa käy. Varmasti sekin, kuinka paljon elokuvan tuotantokustannukset ovat olleet, vaikuttaa lipun hintaan, Wolf-Mannila arvioi.

Kenelle hinta on mahdollinen?

Onko 19 euroa todella kaikille taloudellisesti mahdollinen, kuten Wolf-Mannila uskoo? Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Elina Turunen on asiasta eri mieltä. 

- On tämä iso raha monen elämässä, kaikilla ei ole siihen varaa. Jos ajatellaan että elokuvalippu pitäisi hankkia vaikka useammalle lapselle samalla kertaa, niin siitä tulee jo tosi iso summa, Turunen toteaa.

Kuten Wolf-Mannila kertoo, elokuvissa käynti on valtavan suosittua ja aiemmin se on mielletty melko arkiseksi aktiviteetiksi. 19 euron hinnalla se kipuaa kuitenkin jo lähemmäs esimerkiksi elävän teatterinäytöksen lipun hintaa ja elokuvateatterikäynnit alkavat muistuttaa ennemminkin korkeakulttuuria. Turusen mielestä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että tälläkään hetkellä kaikki aktiviteetit eivät ole kaikkien saatavilla.

- Yhteiskunnan tasolla on hyvä tiedostaa, että keillä on mahdollisuus käydä erilaisissa harrastuksissa tai vapaa-ajanviettopaikoissa ja onko eri ryhmillä mahdollisuuksia harrastaa samalla tavalla, Turunen pohtii.

Elokuvissa käynti on siis Suomen suosituin kulttuurimuoto, mutta siitä joutuu osa jo nyt jättäytymään paitsi. Turunen kertoo, että jäädessään taloudellisista syistä paitsi jostakin, voi helposti tuntea ulkopuolisuutta. Ulkopuolisuuden kokemus voi aiheutua esimerkiksi työttömyydestä, mutta myös pienituloisuuden on todettu aiheuttavan samankaltaisia tunteita. 

- Asiat joihin ei voi taloudellisista syistä osallistua, voivat tuottaa kokemuksia jonkinlaisesta ulkopuolisuudesta. Näin myös elokuvalippujen hinta voi tuoda tällaisia tunteita, Turunen arvioi.

Eriarvoistumisen kannalta kyseessä on merkittävä asia. Ulkopuolelle jäämisen tunteet jakavat yhteiskuntaa kahtia ja Turusen mukaan kasvattavat sosiaalisia etäisyyksiä ihmisten välillä.

- Ihmisten kokemusmaailmat voivat pikkuhiljaa etääntyä toisistaan, niin että ei enää välttämättä tunneta tai ymmärretä toisten elämää. Sosiaalisten etäisyyksien kasvu voi heikentää esimerkiksi yhteiskunnallista luottamusta ja sitä kautta sillä voi olla laajempia seurauksia, Turunen jatkaa.

"Kulttuurin voi nähdä osana osallisuutta yhteiskunnassa"

Elokuvia voi pyrkiä mahdollistamaan kaikentuloisille erilaisin keinoin. Wolf-Mannila uskoo, että viimeistään sarjaliput mahdollistavat elokuvaelämyksen ihan jokaiselle.

- Erityisesti hankkimalla sarjaliput elokuvassa käynnin hinta on aika paljon edullisempi, Wolf-Mannila neuvoo.

Tällöin yksittäisen lipun hinnaksi jää 12,25 euroa, jos päätyy hankkimaan pienimmän eli neljän kappaleen sarjalipun. Kokonaishinta paketille on silloin 49,00. Tosin sarjalippuidean yhteydessä voi pohtia, lähteekö pienituloinen kerralla investoimaan elokuvalippuihin 50 euroa.

Myös alaa kovalla kohinalla vallanneet suoratoistopalvelut tarjoavat toki elokuvia nyt kuukausihinnalla kotisohvalle. Yhden elokuvateatterilipun hinnalla näkee siis rajattoman määrän elokuvia kuussa. Turusesta suoratoistopalvelujen olemassaolo tuo toki enemmän väyliä elokuvien katsomiseen, mutta elokuvissa käymisen elämystä ne eivät korvaa.

- Ne eivät tarjoa sitä samaa kokemusta kotona kuin katsoisi elokuvaa teatterissa. Monelle kuitenkin voi olla tärkeää se ulos lähteminen ja toisten ihmisten kohtaaminen ulkona, mitä ei välttämättä tule ajatelleeksi ennen kuin siihen ei ole mahdollisuutta, Turunen summaa.

Wolf-Mannila on itsekin sitä mieltä, että elokuvissa käynnin pitäisi olla kaikille mahdollista nyt ja vielä tulevaisuudessakin. Hän alleviivaa, että Finnkino on kehitellyt sarjalippumahdollisuutensa nimenomaan ratkaisuksi juuri tähän tarkoitukseen.

- Kyllä tavoitteena jatkossakin on, että elokuvissa käynti on kaikille mahdollinen. Kyllä se on varmasti koko alan tavoite, Wolf-Mannila uskoo. 

Wolf-Mannila sanoo, että tällä hetkellä lippujen hinnoissa ei suunnitella muutoksia suuntaan eikä toiseen. Hän kuitenkin kertoo, että lippujen hinnan nousu ei ole näkynyt kävijämäärissä. Hinta siis tuntuu edelleen olevan monelle myös nieltävissä. 

Turunen näkee, että jollain tavalla kulttuuri olisi hyvä tuoda jokaisen saataville. Hän kertoo, että yhtenä ratkaisuna esimerkiksi suurista kaupungeista ainakin Turku ja Tampere ovat kokeilleet erilaisia kulttuuripasseja, joilla on voitu tarjota sisäänpääsyjä tapahtumien, kulttuurin tai liikunnan pariin pienituloisille. Turunen tiivistää, että kulttuuri on olennainen osa osallisuuden kokemusta yhteiskunnassa, minkä vuoksi olisi tärkeää, että se olisi kaikille saatavilla.

- Kulttuuri on osa yhteiskuntaa, jossa kaikki elämme ja jaamme kokemuksia. Siinä mielessä sillä on elämässämme merkitystä, kulttuurin voi nähdä osana osallisuutta yhteiskunnassa, Turunen toteaa.

Haastattelussa Wolf-Mannila kertoo myös, minkälainen tulevaisuus elokuvateattereita mahdollisesti odottaa. Koko haastattelun pääset kuuntelemaan Podplaysta.

Lue myös: Maailman 26 rikkainta omistavat yhteensä enemmän kuin 3,8 miljardia köyhintä

Lue myös: Paljon suomalaiset tienaavat? Katso, osuuko oma palkkasi keskiansioon

Lähteet: Kauppalehti, Finnkino

Kilpailut

Uusimmat