Jani Wickholm julkaisi avoimen kirjeen: "Minun ei tarvitse myydä sieluani!"

30.03.2013 13:25 - Mikko Räsänen

Jani Wickholm on julkaissut Facebookissa poikkeuksellisen avoimen tilityksen, jossa hän ruotii muusikon elämän ikävämpiä puolia.

Jani Wickholm tuli suurelle yleisölle tutuksi vuonna 2004 Suomen ensimmäisestä Idolsista, jossa hän sijoittui toiseksi heti Hanna Pakarisen jälkeen. Vaikka Wickholmin levymyynnit hiipuivat parin ensimmäisen albumin jälkeen, on tehnyt musiikkia siitä lähtien esimerkillisellä asenteella. Wickholm on bändikeikkojen lisäksi heittänyt trubaduurikeikkoja mies&kitara -periaatteella, jonka ansiosta hän pystynyt pitämään keikkapalkkionsa tasolla, joka sopii pienemmillekin keikkapaikoille.

Wickholmin keikkakalenterissa onkin riittänyt tasaisesti keikkaa vuodesta toiseen. Yksin esiintyminen ja Suomea kiertäminen on kuitenkin raskasta, eivätkä kaikki yleisökohtaamisetkaan ole mieluisia. Wickholm on nyt julkaissut Facebook-sivuillaan pitkän tilityksen näistä ikävämmistä kohtaamisista:

"Mun täytyy purkaa sydäntäni hieman. Mä niin tykkään siitä, että kun soitat parhaasi mukaan, asetat itsellesi ne tavoitteet, jotka haluat ylittää, useinmiten ne musiikilliset kriteerit silloin täyttyy ja saat hyvää oloa myös siitä, että koet ylittäneesi itsesi huolimatta pitkittyneestä flunssasta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai viisaudenhampaan poistosta, muokkaat kontaktia niihin ihmisiin, jotka sua haluaa kuunnella, huom. todella haluaa ja olet onnellinen yhdestäkin musiikillisesta kosketuksesta, koska se tuo lämpöä sydämeen ja sitä periaatteellista syytä, miksi tätä hommaa tehdään ja huom. jaksaa tehdä.

Näin trubaduurina useinmiten vetävänä, kamani kantavana, kilometrini ajavana se viimeisin positiivinen tuulahdus yleensä on se maku jonka haluaa kantaa kotiin asti.
Joskus tulee kuitenkin auttamattomasti niitä hetkiä, jolloin turakaiset ryöpsähtää sopivasti suutaan soittamaan ja pilaamaan sun hyvän mielen, milloin mistäkin helvetin paskasta asiasta ja todellakin kuitenkin ihan suhteellisen hyville tavoille opetettuna ihmisenä, en voi käsittää sitä ylenantamisen määrää ja sitä paskaa mitä suusta joiltakin valuu, siinä höyrymäärässä, mitä sitten sinä kuuntelet siinä korvat höröllään kun toisella on asiaa ja niin sanottua yleisökontaktia en ole tottunut kaihtamaan alusta asti vaikkakin välillä kokisin juuri edeltäneestä syystä, että henkisen tasapainon säilyttämiseksi, se saattaisi olla ollut tai olla nykyäänkin joskus erittäin terve vaihtoehto.

Ja tässä vaiheessa haluan alleviivaa, että MINÄ KAIHDAN KONTAKTIA TURAKAISIIN, mutta ne ei kaihda minua.

"TURAKAINEN" on negatiivisen energian ruumiillistuma, erittäin humaltunut, pahalle haiseva, kaikki valtias maailmankaikkeuden napa, jonka mielipiteet asiasta kuin asiasta ovat niitä välttämättömimpiä ja suu sanallinen anti yleensä lähinnä ala-arvoista, eli kaikille raferenssiks se, joka haluaa merkata ja naulata sen viimeisen naulan arkkuun keikkasi osalta.

Täytyy kertoa tää viimeisin, että tulisi niin sanotusti asia ymmärretyksi.

OK, otetaan tää yleisin. Jani sää oot lihonnu viime näkemältä. Joo, pitää paikkansa, mitä siitä sen enempää horisemaan. Faktuaalinen tosiasia on se, että minun elimistössäni ei ole ollut kaikki todellakaan hyvin viimeiset neljä vuotta ja jo lähtökohtaisesti geeniperimälliset asiat epästabiloittavat mun solujen toimintaa + kaikki muu, joka ei ole kauheen normaalia elämää. Heitän tähän kysymyksen, mitä hittoa se mun musiikkiin liittyy?

Tai sitten tää viimeinen yks paikallinen oikea maailmanluokan karaokevirtuoosi Karaoke Legenda finalisti saatanan itsetietoisena tulee heittämään mulle, että hei: kun olit tuomaroimassa siellä Raisiossa Karaoke Legenda finaalia, niin hän huomas kun menin bisselle ja röökille sinä aikana kun hän veti, eli olis voinu tulos olla toinen, jos olisin kuunnellu hänet loppuun asti. Kysyin samalla kun pakkasin kamojani, että TÄH!! mitä vittua se horisee! Sanoi, että tunnistat varmaan naaman. Sanoin, että nyt kuule on sellainen homma, että perkele mun EI TARTTE kuulla laulajaa neljää tahtia enempää, koska mä kyllä tunnistan musiikillisen lahjakkuuden HETI kun kuulen sen ja saatana kyllä mä ny kusella saan käydä, varsinkin jos tuomaristossa on neljä jäsentä ja olen oman numeroni sulle jo antanut. Näin niinkun overall täytyy kyllä sanoa, että helevetti, minkälaiseen tapakulttuuriin tai jumalan asemaan näitä karaokefinalisteja oikein koulitaan, että yleisö ja tuomarit ovatko heitän varten paikalla!?!?!? EI KYLLÄ ARTISTI ON HEITÄ VARTEN ITSE TULLUT PAIKALLE JA ESITTÄYTYMÄÄN. Ja vaikkakin tässä on yksittäinen tapaus ja keskittyköön moitteensija kaikenkattavasti vaikka ns tuomariston toimintaan tai vaikutusvaltaan, mutta todellakin:
YLEISÖ ON SE KAIKKIVALTIAS TUOMARI: Siltä tulette saamaan kaiken kommentoinnin ja toimintamuodon skaalan artistillisen uranne aikana. Muistakaa tämä, kun kukkona tunkiolla karaokevirtuoosina olette soittamassa suutanne vaikka karaokevetäjälle tai muulle toimijalle tai tuomarille, muistakaa aina se nöyryys. Koska SE YLEISÖ EI ARMAHDA. Yksikään televisiossa näytetty kykyjenetsintä kilpailun tuomarointi ei ole alkuunkaan niin raakaa, kuin pahimmillaan yleisön tai jonkun yksilön palaute: Se pahimmillaan täyttää yksilön vapauden riiston, uhkailun kriteerit, fyysisen koskemattomuuden rikkomisen, henkistä väkivaltaa tms edustavat asiat tai parhaimmillaan onnenkyyneleet ja iloisen mielen ja hyvän energian olemassaolon. Sinulle tulevaisuuden tähti, kaikki valtias karaokevirtuoosi, mynämäkeläinen, joka kerroit saaneesi minulta huonoa kohtelua, kun olin vetonsa aikana joutunut poistumaan virtsarakon tyhjennykselle munuaisten lähinnä huutaessa hoosiannaa Karaoke Legenda finaalissa, joudun sanomaan, että saatari minun keikallani saa sentään kuselle poistua, mutta hänen kaikki valtiaan suhteellisen keskinkertaista vetoa on PAKKO istua ja kuunnella vaikka kuset housussa. Kunpa eteeni tulisikin sellainen laulaja, että haluan istua ja kuunnella ja kusta housuihini siihen paikkaan ja nauttia siitä hetkellisestä ihanasta harmoniasta ja kauneudesta. Sitä odotellessa... seuraavia karaoketuomarointeja odotellessa, jos nyt saatari ylipäätään haluan lähteä. Todellinen koiranvirka.

Näin loppukaneetiksi: TULEE VIELÄ AIKA, ETTÄ MINÄ SAAN ITSE VALITA KENELLE ESIINNYN, MISSÄ ESIINNYN, ASETTAA TAITEELLISET NÄKÖKULMANI EDELLE JA SAADA HENKISTÄ NAUTINTOA KUTSUMUSELÄMÄNTYÖSTÄNI. Minun ei tartitse myydä sieluani tai ahteriani esiintyvän taiteilun tai totaalisesti viihteellistyneen keikkakulttuurin alttarilla.

Onneksi kohtaamiset keikkakentillä ovat enimmäkseen miellyttäviä ja saan nautintoa työstäni mitä teen, mutta jumankauta jengiä on sitten moneen junaan ja todellakin erinäisiä tyyppejä, joiden kanssa ei kannata olla missään tekemisissä, EI MISSÄÄN. MUSIIKKI ON OLLUT KORKEAKULTTUURIA. TÄTÄ MENOA SE EI EDES OLE KULTTUURIA. SE ON KERTAKÄYTTÖHYÖDYKE JA ARTISTI SEN MUKANA. Suomalaiseen turakaiseen on aina mukava törmätä ja aina pahoittaa mielensä, vaikkakin yrittää kaikin keinoin, että näin ei kävisi. Ihan esiintyvien artistien puolestakin varmasti monesti tässä tapauksessa puhuvana. HITTO!! ME OLLAAN IHMISIÄ!!"

Jätä terveisesi Janille tämän uutisen kommenttikenttään.

Suosittelemme

Kilpailut

Uusimmat