Smurffilevyistä tuli jätti-ilmiö Suomessa - nyt sanoittaja kertoo, miksi tekijät pidettiin salassa

16.07.2020 11:45 - Iiro Myllymäki

(kuva: Emmi Moilanen)

Ei kaksimielisyyksiä

Sinivalkoiset smurffit sopivat luontevasti yhteen suomalaisuuden kanssa, ja tätä Eronen hyödynsi sanoituksissaan urheiluteeman parissa. Erosen mielestä suomalaisuudesta smurffisanoituksissa muistuttavat smurffien urheiluhulluus ja impulsiivinen luonne. Toki suomalaisuus näkyi myös siinä, että smurffibiisejä tehtiin myös suomalaisista hittikappaleista. Pekka Eronen sai idean yhdistää jokainen levyille valittu Dingon biisi eri talviurheilulajeihin. Hänen mukaansa idea lähti laulaja Neumannin hengästyneestä laulusoundista. Autiotalosta tuli näin Autiomäki.

”Ja kädet täristen lasken nyt mäkeen autioon. Tuuli pipoa niin ravistaa. Tää kausi päättyä ei saisi polvivaurioon”, smurffit laulavat.

Monia nimenomaan suomalaisille suunnattuja viittauksia Eronen selitti auki belgialaisille tarkastajille lähettäessään käännöksiään. Jotkut viittaukset hän piti kuitenkin vain omana tietonaan.

- Minulla saattoi olla jotain biisiä tehdessä mielessä, että tämä Välkky voisi olla vähän niin kuin Paavo Väyrynen tai kuka muu besserwisser tahansa. En tehnyt sitä niin suoraan, että kaikki sitä hiffaisivat, vaan omana inspiraationa.

Pekka Eronen kertoo ujuttaneensa joka levylle myös juttuja, jotka vain aikuiset tajuavat. Kaksimielisyyksien linjalle hän ei kuitenkaan lähtenyt.

(kuva: AOP)

Smurffimaassa sukupuolten välinen tasa-arvo on tuntematon käsite. Paikkaa asuttaa satakunta smurffia, joista vain yksi, Smurffiina, on naispuolinen. Pekka Eronen tiedosti tämän ja halusi omalta osaltaan kaventaa tätä sukupuolten välistä juopaa.

- Sarjakuvissa ja muiden maiden smurffilevyissä Smurffiina oli vain ihailtu objekti. Pyrin tekemään Smurffiinasta modernimman hahmon ja laitoin hänet touhuamaan ja mokailemaan ihan samalla tavalla kuin muutkin smurffit. Omat tyttäreni olivat tuolloin pieniä, eikä minua huvittanut tehdä tekstejä, joissa tyttö vain peilailee ja on poikien kilvoittelun kohteena. Toki siellä on sitäkin.

Esimerkiksi Basshunterin Boten Annasta tehdyn smurffiversion nimi on kuvaavasti Smurffiina kampaa, mutta aiemmin julkaistulla, Aquan Barbie Girlistä tehdyllä Smurffiina-nimikkobiisillä jo paljastui, että Pattismurffi peilailee vielä enemmän. Ja kun Smurffimaata jynssätään (Britney Spearsin …Baby One More Time), Smurffiina on tomera työnjohtaja, joka patistaa laiskottelevat smurffipojat hommiin - eikä suinkaan jynssää koko Smurffimaata yksin.

Tekijät salattiin

Pekka Eronen teki Smurffit-projektin aikana sadoittain sanoituksia. On vain kaksi smurffibiisiä, joiden sanat eivät ole lähtöisin hänen kynästään. Ile Vainio halusi tehdä ”smurffinnokset” kahdesta Nylon Beatin kappaleesta. Vainio oli sanoittanut alkuperäisetkin kappaleet.

Tuliko Eroselle siis tekijänoikeuskorvauksia ovista ja ikkunoista?

- Monethan ovat luulleet, että tämä on ollut härskiä rahastusta toisten biiseillä, mutta tosiasiassa teostokorvaukset menivät alkuperäisille tekijöille. Tosin aika monesti suomalaiset tekijät antoivat joitain osuuksia, Eronen kertoo.

Hän sai työstä palkkionsa EMI:n kanssa sovitun palkan muodossa. Mies ei suostu paljastamaan, paljonko palkka oli.

- Se oli kohtalainen liksa. Kyllä sillä etelään pääsi lomalle perheen kanssa, mutta ei sillä ruvettu taloja ja autoja ostelemaan, Eronen muotoilee.

Jos palkkio ei tullut tekijänoikeuskorvauksina, ei se myöskään tullut maineena ja kunniana. Smurffilevyjen tekijät pidettiin visusti salassa etenkin alkuun, ja Pekka Eronen esiintyy tekijätiedoissa nimellä Peter Kolja. Tämä johtui siitä, että belgialainen IMPS halusi pitää lapsille yllä illuusion siitä, että Smurffit ovat tehneet levyt.

Tällä tavalla tekijätiedot merkittiin smurffilevyjen kansilehtisiin. (kuva: Emmi Moilanen)

Eronen kertoi kyllä perheelleen ja kavereilleen smurffibiisien sanoitustyöstä, ja hän pystyi ammentamaan kolmelta lapseltaan inspiraatiota sanoituksiin.

Erosen työ smurffisanoittajana on ollut melko yleistä tietoa jo jonkin aikaa, toisin kuin smurffilaulajien. Gabi Hakanen ei suostu paljastamaan, ketkä suomalaiset antoivat äänensä Smurffeille.

Eronen pelkäsi uskottavuutensa puolesta aloittaessaan smurffiprojektin. Tämä osoittautui turhaksi. Hän kertoo saaneensa välillä hyväntahtoista kuittailua osakseen kavereiltaan ja jonkin verran baariavautumisia.

- Jotkut muusikkokaverit ovat saattaneet tulla kapakassa kahdentoista jälkeen selittämään, että ”Pekka hei, se on mulle ihan okei, että teet Smurffeja”. Siinä vaiheessa se kuulostaa siltä, että se ei ehkä ole ollut heille ihan okei, Eronen nauraa.

Loppujen lopuksi mies ei tiedä, ovatko Smurffit vaikuttaneet hänen uraansa sen koommin positiivisesti tai negatiivisestikaan. Hauskaa ainakin oli.

- Vaikka se oli duunia, se oli myös leikkiä. Musanteossa pitäisi pystyä säilyttämään leikki ja touhuilu. Pakertamalla ei oikein synny mitään kunnollista.

Lue myös: Tunnetko suomalaisten hittien sanat? Tee testi ja selvitä, oletko todellinen biisitietäjä!

Lue myös: Pidä mielenterveydestäsi huolta ja kuuntele musiikkia - katso mitä pitää kuunnella ja miten paljon

Uusimmat