Kuva: Atte Mäläskä
Kuka surmasi Susannen? Äänikirjasarja pureutuu ratkaisemattomiin suomalaisiin henkirikoksiin
Äänikirjasarjan ovat tehneet Elina Backman sekä Heidi Holmavuo.
Elina Backmanin ja Heidi Holmavuon uusi äänikirjasarja Ratkaisematon pureutuu syvälle ratkaisemattomiin suomalaisiin henkirikoksiin. Kirjasarjan kolmessa ensimmäisessä osassa syvennytään Susanne Lindholmin, 25, surmaan.
Lindholm löydettiin surmattuna kotitalonsa pyöräkellarista elokuisena päivänä vuonna 1976. Nuoren lentoemäntänä työskennelleen naisen surma jäi ratkaisematta, mutta sai kaupungissa aikaan suurta pelkoa.
Rikoskirjailijat Backman ja Holmavuo valitsivat Lindholmin tarinan mukaan siitä syystä, että heidän kokemuksensa mukaan tämän nuoren naisen tarina on täysin unohdettu.
- Hän voisi olla kuin Kyllikki Saari. Samoja piirteitä löytyy. Susannen murha toi pelon kaupunkiin ja ymmärryksen ihmisille siitä, että lopulta oikein missään ei ole turvassa maailman pahuudelta, he kertovat Voice.fi:n haastattelussa.
Naisten mukaan tapauksen penkominen herätti molemmissa vahvoja tunteita, joita oli vaikea sysätä syrjään.
- Kyllä Susannen kohtalo vaivaa mieltä. Ei sellaista unohda sen jälkeen, kun on tehnyt valtavan työn aiheen ympärillä, jotta sitä voi käsitellä. Me uskomme tekijän elävän. Niiden yksityiskohtien kaivaminen ja todisteiden hakeminen oli varmasti koko prosessin mystisintä aikaa.
- Huomasimme, että erilaiset asiat vaivasivat molempia. Heidi heräsi aamuöisin miettimään seuraavia askelia ja tutkinnan suuntaa. Elina mietti paljon sitä, miten tapahtuma on aikoinaan vaikuttanut kaupunkilaisten naisten turvallisuudentunteeseen. Vuorokaudessa ei ollut valveajasta tuntiakaan, etteikö tapaus olisi ollut mielessä, he kertovat.
Taustatyö aiheen ympärillä koostui sekä julkisen materiaalin läpikäymisestä että haastatteluista. Toimintatapa muistuttikin hyvin pitkälti poliisien tekemää tutkintaa.
- Kävimme läpi kaiken julkisen materiaalin mitä saimme käsiimme. Lisäksi tutustuimme jokaiseen Susannesta ja tapauksesta kertovaan lehtiartikkeliin.
- Tämän lisäksi etsimme käsiimme ihmisiä, jotka ovat asuneet samassa talossa tai lähistöllä tapahtuma-aikaan. Haastattelimme heitä, vedimme yhtäläisyyksiä tarinoihin ja rakensimme samaan aikaan omaa tutkintaseinää. Kävimme tapaamassa myös nyt jo eläkkeelle jäänyttä rikostoimittajaa. Hän oli aikoinaan ensimmäisiä paikalla olleita. Taustatyömme paisui suuremmaksi, kuin olisimme ikinä aloittaessa kuvitelleet. Kun aluksi lähdimme tutkimaan tätä tapausta, oli käsissämme ensin vain pieni kellastunut lehtijuttu, naiset kertovat.
Naisten mukaan kirjasarjan tarkoitus ei ole pelkästään kertoa tarinoita, vaan herätellä ihmisiä havainnoimaan omaa ympäristöään.
- Haluaisimme, että ihmiset kiinnittävät näiden myötä enemmän huomiota ympäristöönsä ja kasvattavat sen myötä omaa ymmärrystä ja suojaansa. Kun ymmärtää maailman pahuutta, on siltä ehkä hieman helpompi suojautua. Totuus on varmasti kuitenkin se, että ihmiset hakevat näiden kautta jännitystä omaan elämäänsä. Tarinoiden kautta on mahdollista myös kohdata turvallisesti omia pelkojaan.
Yksi tärkeä tavoite oli myös rikkoa kirjallisuuden perinteisiä rajoja.
- Rikomme niitä monesta kulmasta. Yhdistämme dekkaristin ja rikoskirjailijan maailman samaan. Jaamme kirjan useaan osaan, luemme sen itse ja yhdistämme vielä visuaalisen materiaalin sarjaan Instagramissa. Tämä on meille kokonaisuudessaan oppimisprosessi, sillä vastaavaa ei Suomessa ole vielä tehty.
Kirjasarjan on tarkoitus täydentyä vielä tämän vuoden puolella kahdella 1970-1980-luvuille sijoittuvalla ratkaisemattomalla henkirikostarinalla.
Äänikirjasarjan trailerin pääset katsomaan alta.
Lue myös: Tositarina inspiroi esikoiskirjailijaa ja paljasti samalla uuden maailman: 'Tuntui hurjalta'
