Kuva: Shutterstock

Melanooma yleistynyt Suomessa - erityisesti yksi ryhmä ei tiedosta riskiä

27.04.2024 10:15 - Jasmin Mikkilä

Suomen syöpärekisterin tilastojen mukaan vuonna 2023 melanoomaan sairastui 1028 miestä sekä 811 naista.

Suomen syöpärekisterin tilastojen myötä selvisi, että vuonna 2023 melanoomaan sairastui 1028 miestä sekä 811 naista. Melanooma on yleistynyt entisestään, ja tapausmäärät ovat 2000-luvulla kasvaneet vajaan 5 prosenttia vuodessa

– Melanooman ilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulla nopeasti, vajaa 5 prosenttia vuodessa. Ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä melanoomaan arvioidaan sairastuvan vuosittain Suomessa jo lähes 3 000 henkilöä, kommentoi Karri Seppä Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä.

Riskiä sairastua melanoomaan lisäävät ihon palaminen sekä runsas UV-säteilyn määrä, kerrotaan Säteiluturvakeskus STUKin tiedotteessa. Riittävän suojautumisen avulla voitaisiin ehkäistä jopa neljä viidestä melanoomatapauksesta.

Aurinkosuojaa kannattaa jo käyttää

Suomessa eletään parhaillaan aikaa, jolloin auringon UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi voi saavuttaa suojautumisrajan eli arvon 3 koko maassa. Etenkin silmien sekä ihon suojaamiseen on nyt hyvä kiinnittää erityistä huomiota, jotta auringon UV-säteilyltä vältytään. Myös keväthanget heijastavat UV-säteilyä kasvoille etenkin Pohjois-Suomessa.

Huhtikuun puolivälistä syyskuuhun saakka Etelä-Suomessa UV-indeksi nousee yli suojautumisrajan aurinkoisina päivinä. Pohjoisessa raja ylitetään keskimäärin toukokuusta elokuun alkuun. Voimakkain auringon UV-säteily on Suomessa juhannusta edeltävällä sekä muutamilla sen jälkeisillä viikoilla. UV-indeksi voi ylittää maan eteläosissa tällöin voimakkaan säteilyn rajan eli arvon 6.

Tuoreimpien tutkimuksien myötä voidaan myös päätellä, että helleaaltojen ankaruus sekä auringonsäteilyn määrä saattaa lisääntyä kesäisin. 

– Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomessakin kesät todennäköisesti lämpenevät. Hellejaksoja ennakoidaan tulevaisuuden ilmastossa esiintyvän aikaisempaa useammin, mikä voi houkutella kevyempään vaatetukseen ja altistaa suomalaisia nykyistä enemmän auringon UV-säteilylle, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.

Myös yhteiskunta voi edesauttaa auringolta suojautumista

Monesti voidaan ajatella, että auringolta suojautuminen on ainoastaan yksilön vastuulla. Kuitenkin yhteiskunta voi edesauttaa kansalaisten suojautumista. Varjossa UV-säteilyä voi olla jopa 50 prosenttia vähemmän kuin paljaan taivaan alla, Säteilyturvakeskuksen erityisasiantuntija Anne Höytö kertoo.

Auringolle liialliseen altistumiseen voidaan vaikuttaa rakentamalla varjopaikkoja olemassa oleville sekä uusille ulkoilualueille. Erityisesti varjopaikat olisivat tärkeitä lasten ja nuorten suosimilla alueilla, kuten päiväkotien ja koulujen pihoilla sekä leikkikentillä ja urheilukentillä.

Kuitenkaan vanhemmankaan väestön ulkoilualueita ei ole syytä unohtaa, koska varjopaikoilla voidaan mahdollistaa eri-ikäisten ihmisten ulkoilu sekä liikunta turvallisesti myös kuumina kesäpäivinä. Höytön mukaan varjoa voi luoda istutuksilla, katoksilla, paviljongeilla, purjekankailla sekä aurinkovarjoilla. 

Suojauskeinojen yhdistäminen antaa parhaan suojan 

Iho on tärkeä suojata aina iästä riippumatta. Kuitenkin erityistä huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten suojaamiseen, koska heidän ihonsa suojamekanismit ovat vasta kehittymässä. Merkittävät riskitekijät ihosyövässä ovat ihon toistuva palaminen ja runsas altistuminen UV-säteilylle lapsuudessa sekä nuoruudessa. Vastuu tästä on vanhemmilla, mutta myös varhaiskasvatuksen sekä koulujen ammattilaisilla.

– Aurinkosuojautuminen ei ole vain rantapäivien asia vaan kuuluu arjen kaikkiin ulkopuuhiin ulkoilusta puutarhatöihin ja ulkoleikeistä retkeilyyn. Lasten ja aikuisten ihon suojaamiseen pätevät samat perusohjeet: varjo, vaate ja voide. Ensisijaisesti iho suojataan varjon ja vaatteen avulla. Lisäsuojaksi kannattaa valita aurinkovoide, jonka suojakerroin on vähintään 30. Lisäksi ulkoilua voi voimakkaimman säteilyn aikoina pyrkiä ajoittamaan aamuun, myöhempään iltapäivään tai iltaan, jolloin UV-säteily on heikompaa kertoo Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela.

Nuoret eivät koe ihosyöpää terveysriskinä

Terveystieteiden maisteri Laura Mikkola tutki Itä-Suomen yliopistolle tekemässään pro gradu -tutkielmassa 16–20 vuotiaiden suomalaisnuorten aurinkosuojautumista. Tutkimukseen osallistui 11 nuorta.

Tuloksista ilmeni, että nuorten suojautuminen auringolta koostuu aurinkovoiteesta, päähineestä sekä varjossa olemisesta. Nuoret eivät nähneet ihosyövän koskettavan heitä nuoren ikänsä vuoksi, eivätkä he kokeneet ihon palamista erityisenä terveysriskinä. Suojautuminen oli parempaa silloin, jos nuoret menivät pidemmäksi aikaa ulos tai rannalle. Myös ulkomaanmatkoilla sekä ihon palamisen jälkeen suojautumisesta huolehdittiin enemmän. Asenteet, tiedot, sosiaalinen verkosto, aikaan ja paikkaan liittyvät tekijät sekä käsitykset ihon palamisesta vaikuttivat nuorten aurinkosuojautumiseen.

Tutkittavien mukaan aurinkosuojautumista voitaisiin edistää lisäämällä keskustelua aiheesta  sekä lisäämällä nuorten tietoa auringon mahdollisista haitoista. Tietoa voitaisiin lisätä koulujen sekä sosiaalisen median kautta.

Lue myös: Käytäthän jo aurinkosuojaa? Lue vinkit, kuinka suojaat kehosi auringolta

Lue myös: Menettääkö aurinkorasva tehonsa vanhetessaan? Vihdoin vastaus monen pohtimaan ikuisuuskysymykseen

Lue myös: Miten paljon aurinkorasvaa pitäisi laittaa ja kuinka usein sitä tulisi lisätä?

Lähde: Säteilyturvakeskus   

Kilpailut

Uusimmat