Kuva: Shutterstock

Yksi tekijä vaikuttaa voimakkaasti siihen, jääkö isä vauvan kanssa kotiin

22.05.2024 08:15 - Jasmin Mikkilä

Ainoastaan pieni osa isistä, 4 prosenttia, oli kuullut kielteisiä kommentteja esihenkilöltään.

Perhevapaiden käytöllä on vahva yhteys vanhempien sosioekonomiseen asemaan, selviää Kelan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta. Korkeammin koulutetut isät käyttävät enemmän perhavapaita kuin taas matalammin koulutetut isät. Äitien kohdalla taas, mitä koulutetumpi ja suurituloisempi äiti oli, sitä suurempi osuus isistä oli käyttänyt vanhempainvapaan jälkeistä isyysvapaata.

Lisäksi kotihoidon tuen käyttäminen on hyvin yleistä äideillä. Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista äideistä kertoi käyttäneensä kotihoidon tukea kyselyn kohteena olevan lapsen kohdalla tai parhaillaan sillä hetkellä. Sosioekonomiset erot eivät korostuneet merkittävästi siinä, käyttikö äiti kotihoidon tukea, mutta erot näkyivät vahvasti kotihoidon tuen kestossa.

Yli vuoden pituista kotihoidon tukijaksoa suunnitteli 23 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista äideistä ja jopa 40 prosenttia ilman korkeakoulututkintoa olevista äideistä. Jos tulot olivat olleet alle 1 500 euroa kuukaudessa ennen lapsen syntymää, vastanneista 51 prosenttia suunnitteli käyttävänsä kotihoidon tukea yli vuoden. Kuitenkin jos tulot olivat olleet yli 3 000 euroa, vain 17 prosenttia kertoi hyödyntävänsä kotihoidon tukea yli vuodeksi. Vanhempien perhevapaiden käyttö on myös selkästi liitoksissa toisiinsa.

– Äitien ja isien perhevapaiden käyttö kietoutuu myös vahvasti toisiinsa. Äidit käyttävät lyhyempiä kotihoidon tuen jaksoja, mikäli isä on myös käyttänyt perhevapaita, toteaa Kelan erikoistutkija Miia Saarikallio-Torp tiedotteessa.

Isien itsenäinen hoitovastuu on lisääntynyt

Jo ennen viimeisintä perhevapaauudistusta isien itsenäinen hoitovastuu pienistä lapsista on lisääntynyt. Kun isä hoitaa lasta kotona, on yhä yleisempää, että silloin äiti opiskelee tai on töissä. 

– Isät perustelivat tutkimuksessa isyysvapaiden käyttöä sillä, että vanhemmuus on yhteinen asia ja pienen lapsen kanssa oleminen tuntuu oikealta ja itsestään selvältä, kertoo Saarikallio-Torp.

Isät eivät koe enää niin usen työhön liittyviä tekijöitä esteenä perhevapaiden pitämiselle. Heidän mukaansa esihenkilöt suhtautuvat perhevapaisiin pääosin myönteisesti, ja kolmaosa kertoi esihenkilöiden kannustavan perhevapaiden käyttämiseen. Ainoastaan pieni osa, 4 prosenttia, oli kuullut kielteisiä kommentteja esihenkilöltään.

Kaikki isät eivät kuitenkaan käytä isyysvapaita ollenkaan. Moni perusteli tätä sillä, että äiti hoiti lastaan kotona usein kotihoidon tuella. Kuitenkin alle kymmenen vuotta aikaisemmin merkittävin syy tähän olivat taloudelliset tekijät.

– Työelämän yleinen kehitys joustavammaksi voi myös helpottaa isien perhevapaiden käyttöä. Näemme kyselyn tuloksista, että ne isät, jotka olivat tehneet paljon etätöitä, olivat tai suunnittelivat olevansa kotona lapsen kanssa pidempään kuin muut isät, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.

Äidit taas kokevat yhä harvemmin kielteisiä seuraksia perhevapaiden pitämisestä työpaikoilla. Kuusi prosenttia äideistä kertoi, ettei heidän määräaikaista työsuhdettaan ollut enää jatkettu. Neljä prosenttia vastaajista kertoi, että heidän asemaansa oli heikennetty. Ainoastaan alle yhdellä prosentilla vastaajista työsuhde oli irtisanottu perhevapaan myötä.

Naisilla kielteiset seuraukset perhevapaiden pitämisestä olivat kuitenkin yleisempiä kuin miehillä. Myös lähes joka kolmannes vanhemmista kertoi, että työ oli niin kuormittavaa, että se oli kasvanut yli oman sietokyvyn. Äidit, jotka kokivat työnsä olevan ylikuormittavaa, jäivät kotihoidon tuelle yleisemmin ja pidempään kuin muut äidit. Jos äideillä oli mahdollisuus käyttää erilaisia työaikajoustoja, kotihoidon tukea käytettiin tällöin harvemmin ja lyhyempiä kausia.

– Työnantajat voivat vaikuttaa kotihoitojaksojen pituuteen. Jos halutaan, että äidit palaavat nopeammin töihin, työpaikoilla kannattaa hillitä työn kuormitusta ja lisätä työaikojen joustavuutta, suosittelee Närvi.

Tutkimukseen vastasi 1824 äitiä sekä 1524 isää. Tämän lisäksi erillisessä otoksessa kyselyyn vastasi 609 yhden vanhemman taloudessa asuvaa äitiä. Tutkimus toteutettiin 2022 keväällä, ja se perustuu 1-2-vuotiaan lapsen vanhemmille suunnattuun Perheevapakysely 2022 -väestökyselyyn.

Tutkimuksessa käsitellään aikaa ennen vuoden 2022 perhevapaauudistusta, ja tämä muodostaa vertailukohdan uudistuksen arvioinnille. Vanhemmat, jotka vastasivat tutkimukseen, eivät ole pitäneet nykymuotoisia perhevapaita, vaan edellisen järjestelmän mukaisia vapaita.

Lue myös: Yli 30 prosenttia vauvaperheistä ei saa riittävää tukea - seuraukset voivat olla kriittiset

Lue myös: Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi poikkeuksellisen paljon - yksi ikäryhmä erottuu

Lähde: Kela

Kilpailut

Uusimmat