Kuva: Shutterstock

Noora luovutti munasolujaan - kotiovelle saattaa ilmestyä joskus erityinen henkilö

14.03.2019 16:30 - Senni Loikala

Tahaton lapsettomuus voi tuntua maailmanlopulta. Luovutettujen sukusolujen avulla toisen ihmisen suurin unelma saattaa toteutua. Noora Kuusisto kertoo kokemuksensa munasolujen luovuttamisesta.

Lohjalainen Noora Kuusisto, 46, on luovuttanut munasolujaan kahdesti. Motivaation hän sai televisio-ohjelmasta, jossa lapsettomuudesta kärsivä nainen kertoi lapsihaaveiden romuttumisen vieneen pohjan hänen elämältään. Kuusisto oli tuolloin 34-vuotias.

- Lapsettomuus merkitsi naiselle ihmisyyden menettämistä ja elämän loppumista. Ajattelin, että voisin luopua muutamasta munasolusta, jos se antaisi jollekin mahdollisuuden uskomattoman valtavaan lahjaan.

Noin joka kuudes pariskunta kohtaa tahatonta lapsettomuutta. Tällöin toivottu raskaus ei ala vuoden sisällä ehkäisyn lopettamisesta, vaikka yhdyntöjä on riittävästi ja kuukautiset ovat säännölliset. Joka neljännellä parilla lapsettomuuden mahdollinen selittävä tekijä on naisen terveydessä. Esimerkiksi ovulaatiohäiriöt, endometrioosi tai munanjohdinvaurio altistavat hedelmättömyydelle.

Hedelmöitys onnistui luovutetulla munasolulla

Noora Kuusisto otti yhteyttä Väestöliittoon. Pian hänet hyväksyttiin munasolujen luovuttajaksi. Kuusistolle opetettiin, miten lääkkeitä laitetaan vatsan ihon alle pistoksena. Kypsyneet munasolut kerättiin myöhemmin lyhytkestoisessa operaatiossa sairaalassa.

- Suhtauduin munasolujen luovuttamiseen kuin mielenkiintoiseen projektiin. Näkemäni vaiva tuntui pieneltä, kun ajattelin, että sen kautta joku sai mahdollisuuden suurimman unelmansa toteutumiseen. Minulle jäi hyvä mieli.

Muutaman vuoden kuluttua Noora Kuusisto luovutti uudestaan munasoluja. Tuolloin oli tullut voimaan lakimuutos, joka mahdollistaa luovuttajan henkilötietojen välittämisen luovuttajan sukusoluista alkunsa saaneelle henkilölle täysi-ikäisenä. Luovuttajilta edellytetään suostumusta tietojensa tallentamiseen Valviran ylläpitämään rekisteriin. Kaikissa tapauksissa luovutetut sukusolut eivät johda hedelmöittymiseen tai onnistuneeseen raskauteen.

Noora Kuusisto toivoo, että munasolujen luovuttamisesta puhuttaisiin avoimesti. (kuva: Senni Loikala)

- Mietin, minkä ikäinen olisin, jos luovuttamieni sukusolujen avulla syntyisi lapsi ja jos hän päättäisi ottaa yhteyttä täysi-ikäisenä. Näin itseni täti-ihmisenä, joka tarjoaisi kahvia ja vastailisi kysymyksiin. Ehkä henkilöä kiinnostaisi, olisinko ollut hyvä esimerkiksi käsitöissä tai laulamisessa.

- Olisi ilo auttaa, jos joku tahtoisi joskus nähdä geeniperimänsä puolikkaan ja se olisin minä. En koe sitä outona tai pelästyttävänä, vaan luonnollisena.

Kuusisto ei tiedä, onko hänen luovuttamiensa munasolujen avulla syntynyt lapsi tai lapsia. Kuusisto sai tietää Väestöliitolta vain, että viimeisen luovutuskerran kohdalla lapsettomuushoidoissa oleva nainen hedelmöittyi hänen luovuttamiensa munasolujen avulla.

- Koen, että luovuttamalla tein oman osani ja sen jälkeen asia on ollut muiden käsissä.

Entä odottaako Noora Kuusisto, että hänen ovikelloaan soittaisi jonain päivänä hänen luovuttamistaan munasoluista alkunsa saanut ihminen?

- Se voisi olla ilahduttava, hauska ja mielenkiintoinen juttu, mutta en ajattele tai kaipaa sitä. Ei olisi pettymys, jos niin ei kävisi. Tärkeintä on ollut tunne siitä, että ehkä on pystynyt auttamaan toisille ihmisille merkityksellisessä asiassa.

(kuva: Shutterstock)

Noora Kuusisto pohtii kysymystä siitä, voiko munasolujen luovuttaminen yhdistyä joidenkin mielessä omista syntymättömistä lapsista luopumiseen.

- Se on yhtä oikeutettu ajatus, kuin joku toinenkin. Tahdon kuitenkin puhua sukusolujen luovuttamisesta sen takia, että aihetta pitäisi käsitellä arkisemmin. Kun meillä on yhteiskunnassa mahdollisuus luovuttaa verta, miksei yhtä tavallista olisi luovuttaa sukusoluja?

Vaivannäkö palkitsee

Sukusolujen luovuttamisen pitäisi olla nykyistä enemmän esillä mediassa, toivoo Noora Kuusisto. Hänestä munasolujen luovuttaminen on ollut vielä vaietumpi aihe, kuin sperman luovuttaminen. Molemmista olisi hyvä levittää tietoa ja kokemuksia, painottaa Kuusisto.

Naisilla sukusolujen luovuttaminen vaatii enemmän aikaa ja vaivannäköä kuin miehillä. Väestöliitossa munasolujen luovuttajille käytetään joko lyhyttä tai pitkää lääkitysohjelmaa. Lyhyessä ohjelmassa luovuttaja pistää kuukautiskierron alusta lähtien päivittäin lääkettä ihon alle. Munarakkuloiden kasvua seurataan ultraäänitutkimuksella 3-5 päivän välein. Hoidon edetessä luovuttaja alkaa pistämään päivittäin toista lääkettä, joka estää munasoluja irtoamasta ennenaikaisesti. Munasolujen ollessa sopivan kokoisia, annetaan luovuttajalle munasolujen irtoamisen käynnistävä pistos. Munasolut kerätään ultraääniohjatusti emättimen kautta toimenpiteessä, joka kestää 10-20 minuuttia. Pitkä lääkitysohjelma poikkeaa jonkin verran lyhyestä ohjelmasta.

- Totta kai on eri asia käydä haravoimassa jonkun piha kuin luovuttaa munasoluja, mutta asiasta pitäisi pystyä keskustelemaan yhtä arkisesti. Pidän sukusolujen luovuttamista auttamisena, joka on ihmisyyden ytimessä, Noora Kuusisto sanoo.

- Meidän tässä maailmassa pitäisi muutenkin ajatella, mitä voimme antaa toisillemme.

FAKTAA: KUKA VOI LUOVUTTAA MUNASOLUJA?

> alle 36-vuotiaat voivat luovuttaa munasoluja tuntemattomalle henkilölle

> alle 39-vuotiaat voivat luovuttaa munasoluja tutulle parille

> terveydentilan tulee olla hyvä, eikä lähisuvussa saa olla vakavia periytyviä sairauksia tai tarttuvia tauteja, jotka voisivat aiheuttaa vakavan sairauden hedelmöityshoitoa saavalle naiselle tai sen tuloksena syntyvälle lapselle

> motivaationa tulee olla auttamisenhalu

Artikkelissa on käytetty lähteinä Väestöliiton verkkosivuja ja Terveyskyla.fi-sivustoa.

Kilpailut

Uusimmat