Kuva: Mikko Räsänen

Saara Aallon uusi albumi on harmillisen vaisu - miten käy kansainvälisen tähteyden?

30.04.2018 16:45 - Iiro Myllymäki - Luettu 2 243 kertaa

Varman päälle pelaava Wild Wild Wonderland tuskin siivittää Saara Aaltoa kansainväliseen pop-tähteyteen, kirjoittaa Voice.fi:n toimittaja Iiro Myllymäki.

Halusin niin kovasti tykätä Saara Aallon uudesta albumista. Todella halusin. Olen kannustanut Saaraa jo vuosikaudet, ja koen kuuluvani täysin siihen kohderyhmään, johon hänen tanssittava poppinsa kolahtaa. Perjantaina julkaistu Wild Wild Wonderland on kuitenkin niin monilta osin pettymys, että ikävät ajatukset valtaavat mielen. Tältäkö kuulostaa soundtrack sille, kun mahdollisuus kansainväliseen pop-tähteyteen karkaa käsistä? Sillä niin tässä taitaa nyt käydä, ellei Aalto tee musiikillista ryhtiliikettä.

Wild Wild Wonderland on kokoelma keskitien tanssipoppia, jolla tuskin muututaan pop-artistista pop-tähdeksi. X Factor -menestyksestä on kulunut jo melkein puolitoista vuotta, joten niillä meriiteillä ei enää pitkälle pötkitä. Euroviisut voivat toki parhaimmillaan tuoda Aallon uralle hyvää boostia, mutta on pidettävä mielessä se fakta, että hyvin harvassa ovat kyseisestä kilpailusta hittilistoille ponkaisseet artistit.

Saara Aalto on levytysprosessin aikana monta kertaa hehkuttanut, keiden nimekkäiden biisinkirjoittajien ja tuottajien kanssa hän on musiikkia tehnyt. Tämä nosti odotuksia albumia kohtaan. Odotuksia nosti myös se, että Aallolla on selkeästi vahva visio siitä, millainen artisti hän haluaa tällä hetkellä olla. Hän on useaan otteeseen tuonut ilmi halunsa olla teatraalinen pop-artisti, joka toteuttaa näkemystään näyttävillä lavaesityksillä ja levyttää eeppistä rakkauspoppia. Siksi onkin niin suuri pettymys, että teatraalinen paisuttelu ja hulluttelu loistavat levyllä täysin poissaolollaan.

Tuntuu siltä kuin Saara Aalto pyrkisi yleisömassojen suosioon tasapäistämällä musiikkinsa mahdollisimman helposti sulatettavaksi. Paradoksi tällaisessa toiminnassa on, että lopulta hyvin harva kuulija saa tällaisesta musiikista kunnolla otetta. Kaikkien miellyttäminen johtaa ei-kenenkään miellyttämiseen. Niistä nimekkäimmistä biisinkirjoittajistakaan (muun muassa Pet Shop Boysin ja Sugababesin taustalla ollut Brian Higgins sekä Kylie Minoguen pitkäaikainen luottomies Richard ’Biff’ Stannard) ei ole onnistuttu puristamaan pop-helmiä irti. Tosin tämän albumin mittapuulla Stannardin osaltaan kirjoittama Sirens nousee yhdeksi levyn kohokohdista miellyttävällä syntikkatuotannollaan.

Ruotsalaisten ylivaltaa

Jos Saara Aalto haluaa olla gay-ikoni (ja miksipä ei haluaisi), camp-henkeä olisi saanut viedä paljon pidemmälle. Hyvä esimerkki campin ja hittivainuisen popin liitosta on Kylie Minogue, jota Saara Aaltokin on selvästi kuunnellut. Saara Aalto on muun muassa Pride-konserteissaan esittänyt sen Kylien kaikkein eniten camp-henkisen Your Disco Needs You -kappaleen. Tuo biisi ja Kylien koko vuoden 2000 Light Years -albumi tarjoaa muotin, johon Saara Aallon olisi luonteva solahtaa: poppia, joka ei kaihda yliampuvuutta eikä ota itseään liian vakavasti mutta onnistuu silti herättämään muitakin tunnereaktioita kuin huvittuneisuutta.

Aalto luultavasti tähtää läpimurtoon erityisesti Brittien markkinoilla. Tätä ajatellen albumi painottuu yllättävän vahvasti musiikkiin, joka on enemmän kotonaan Euroviisuissa kuin radioiden soittolistoilla (nämä kaksi harmittavan harvoin kohtaavat). Wild Wild Wonderlandilla on huomattavasti enemmän ruotsalaisia tekijöitä kuin brittiläisiä, ja kuinka ollakaan, nämä kyseiset ruotsalaistekijät ovat profiloituneet kirjoittamalla kappaleita Ruotsin euroviisukarsintaan Melodifestivaleniin. Tällaisen musiikin huono puoli on se, että se on täysin riippuvainen visuaalisuudesta ja itse kappaleet jäävät vain esityksen mahdollistajiksi. Saara Aallon albumi ei toimi pelkkänä musiikkina, vaan se vaatisi euroviisuproduktion tai edes tanssilattian toimiakseen. Etenkin Don’t Deny Our Love ja HÄN ovat mukavasti potkivia kappaleita, jotka homoklubien DJ:iden toivoisi löytävän.

Wild Wild Wonderland on harmillisen kaukana nimestään. Toivottavasti viimeistään Euroviisuissa Aalto vapautuu niistä pään sisäisistä monstereista, jotka kenties vielä rajoittavat hänen riskinottokykyään. Saara Aallon lahjakkuus ja päättäväisyys tulisi valjastaa nyt rohkeampaan ja yllättävämpään musiikkiin. Etenkin näinä päivinä pop kaipaa rajojen rikkojia, jotka eivät suostu kädenlämpöisyyteen. Olisihan se hienoa, että meidän Saara näyttäisi mallia.

Lue myös: Saara Aalto tyrmää fanien idean Monsters-esitykseen - "Voin tehdä sitä missä tahansa baarissa"

Lue myös: Nyt on vaikuttavaa! Saara Aalto laulaa Monsters-viisunsa 34 kielellä uutuusvideolla, katso

Arvostele artikkeli

Kilpailut

Uusimmat