Oletko aina nukkunut väärin? Esi-isien mallilla parempaan yöuneen
Tutkijat uskovat nyt, että ihmisen monet uniongelmat johtuvat jaksoittaisen unimallin poistumisesta.
Tieteelliset ja historialliset todisteet puhuvat sen puolesta, etteivät nykyiset nukkumistapamme ole meille pidemmällä tähtäimellä hyviä. Vuonna 2001 historijoitsija Roger Ekirch julkisti 15 vuoden tutkimuksensa siitä, että ihmiset ovat historian läpi nukkuneet kahdessa eri unijaksossa.
Ekirchin tutkimuksessa selvisi, että emme ole aina nukkuneet kahdeksan tuntia yhteen pötköön. Ihmisille on ollut tyypillistä nukkua kaksi lyhyempäåä periodia yössä. Uniaikaa oli yhteensä 12 tuntia ja se alkoi 3-4 tunnin unilla, jonka jälkeen oltiin hereillä kolmisen tuntia. Sen jälkeen nukuttiin taas aamuun.
Asiasta on tehnyt tutkimusta 1990-luvun alussa myös psykiatri Thomas Wehr. Hän teki kokeen, jossa 14 ihmistä laitettiin täydelliseen pimeyteen 14 tunniksi. Tämä toistui kuukauden ajan. Neljännellä viikolla ihmiset löysivät erilaisen nukkumismallin. Kaava oli sama, josta Ekirch puhui hieman myöhemmin.
Ekirchin mukaan kaksi unijaksoa alkoivat kadota ihmisten arjesta 1600-luvun lopussa. Parinsadan vuoden kuluessa se levisi kaupungin yläluokista koko läntiseen maailmaan. 1920-lukuun mennessä asia oli kadonnut sosiaalisesta tietoisuudestamme kokonaan.
Ekirchin mukaan monet nykyajan uniongelmat linkittyvät ihmisen luontaiseen tarpeeseen saada jaksoittaista unta. Hänen mukaansa se voi selittää sen, miksi monet heräävät myöhään yöllä, eivätkä saa kunnolla unta sen jälkeen.
Lähde: Collective Evolution.
