Masennus onkin tunnekierre? Suomalaisasiantuntija ehdottaa ratkaisua
Masentunut ihminen saattaa ottaa masentuneisuuden identiteetikseen, väittää valmentaja Heikki Harju.
Ratkaisuvalmentaja Heikki Harju tuo uuden näkökulman masennukseen kirjoituksessaan, joka löytyy hänen kotisivuiltaan.
"Miksi niin monelta on elämänilo hukassa? Eli miksi meillä on niin paljon masennusta? Miten pysyä järjissään tässä ajassa?
Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Jokaisen henkilöhistoria on niin erilainen ja siten myös syy ja seuraussuhteet. Mutta tällä hetkellä meidän kaikkien haasteena elämässä on vaihtoehtojen paljous. Vaihtoehtojen välillä jahkatessa syntyy ylikuormitus, joka saa aikaan kyvyttömyyttä tehdä edes pieniä päätöksiä, saati sitten elämänvaiheiden tärkeimpiä päätöksiä. Oman elämän suunta on monelta hukassa ja päättämättömyyden myötä elämän hallinnan painopiste siirtyy itsen ulkopuolle.
Haasteena on, että olemme saaneet kouluksen, joka toimi hyvin teollisessa yhteiskunnassa, mutta ei anna mitään työkaluja toimia tämän ajan informaatioyhteiskunnassa. Emme siis ole saaneet minkäänlaista koulutuksellista tai kasvatuksellista tukea siihen, miten käsitellä tällaista valinnanvapautta tai joka suunnasta mielemme täyttävää informaation määrää, joka ryöstää huomiomme meille aidosti tärkeistä asioista. Siksi ei ole ihme, että ylikuormitus, päämääräättömyys, toivottomuus ja lamaantuminen leviävät.
Masennus on vastakohta mielekkäälle, päämäärätietoiselle ja innostavalle elämälle, joka tuntuu edistyvän ja kehittyvän johonkin suuntaan. Valintoja on helpompi tehdä, kun mielessä on kirkas päämäärä."
Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Jokaisen henkilöhistoria on niin erilainen ja siten myös syy ja seuraussuhteet. Mutta tällä hetkellä meidän kaikkien haasteena elämässä on vaihtoehtojen paljous. Vaihtoehtojen välillä jahkatessa syntyy ylikuormitus, joka saa aikaan kyvyttömyyttä tehdä edes pieniä päätöksiä, saati sitten elämänvaiheiden tärkeimpiä päätöksiä. Oman elämän suunta on monelta hukassa ja päättämättömyyden myötä elämän hallinnan painopiste siirtyy itsen ulkopuolle.
Haasteena on, että olemme saaneet kouluksen, joka toimi hyvin teollisessa yhteiskunnassa, mutta ei anna mitään työkaluja toimia tämän ajan informaatioyhteiskunnassa. Emme siis ole saaneet minkäänlaista koulutuksellista tai kasvatuksellista tukea siihen, miten käsitellä tällaista valinnanvapautta tai joka suunnasta mielemme täyttävää informaation määrää, joka ryöstää huomiomme meille aidosti tärkeistä asioista. Siksi ei ole ihme, että ylikuormitus, päämääräättömyys, toivottomuus ja lamaantuminen leviävät.
Masennus on vastakohta mielekkäälle, päämäärätietoiselle ja innostavalle elämälle, joka tuntuu edistyvän ja kehittyvän johonkin suuntaan. Valintoja on helpompi tehdä, kun mielessä on kirkas päämäärä."
Harjun mielestä masennus ei ole sairaus, vaikka sitä usein sellaisena pidetäänkin. Mitä masennus sitten on?
"Masennusta pidetään usein sairautena, jota se kuitenkaan harvemmin on ja siksi lääkehoidolla hukataan useimmiten vain resursseja. Asiakkaalla itsellään, mutta myös häntä hoitavalla taholla on tapana leimata asiakas, anteeksi potilas, masentuneeksi tai ”sairastaa masennusta -leimalla”.
"Masennusta pidetään usein sairautena, jota se kuitenkaan harvemmin on ja siksi lääkehoidolla hukataan useimmiten vain resursseja. Asiakkaalla itsellään, mutta myös häntä hoitavalla taholla on tapana leimata asiakas, anteeksi potilas, masentuneeksi tai ”sairastaa masennusta -leimalla”.
Leima uppoaa monilla ihmisillä syvälle tunnetasolle ja ihminen alkaa ajatella, ettei hänellä olekaan enää pelkkiä alakuloisuuden tunteita ja rankka elämänvaihe, vaan hänen identiteettinsä muuttuu. Ajattele, että kysyt ihmiseltä: Kuka sinä olet? Ja hän vastaa: ”Minä olen masentunut”. Masentuneeksi leimautumisesta tulee itseään toteuttava ennuste, josta on vaikeata päästä eroon ja joka alkaa ohjata ihmisen toimintaa ja valintoja johdattaen ihmisen masennuksen ja toivottomuuden tunnepyörteeseen."
Jos masennus on tunnekierre, kuten Harju väittää, siihen on olemassa myös helppojakin ratkaisukeinoja. Jokainen toki kohtaa vaikeita vaiheita elämässään, joiden läpikäyminen on haastavaa yksin. Kun on surua tai ahdistusta, kynnys toisen ihmisen kohtaamiselle on suurempi - mutta se kannattaa.
Harju suositteleekin läheiselle ja ammattihenkilölle avautumista masennuksen tunteista. Tämä on tuttu neuvo monen muunkin suusta, mutta sen lisäksi valmentaja ehdottaa, että masentuneisuutta kokeva alkaisi työstämään tietoisesti uudenlaisia tunnetiloja. Katso alta kolme vinkkiä siihen:
1. Ruoki mieltäsi – Ala opiskella sinua innostavia aiheita ja etsi luettavaksesi ihmisten tarinoita, jotka ovat jo selättäneet sinulla olevan ongelman.
2. Lisää fyysistä aktiivisuutta – ja pidä verensokerisi tasapainossa ravinteikkaalla ruokavaliolla.
3. Aloita harjoittamaan uudenlaisia kysymyksiä sillä kysymykset ohjaavat keskittymistäsi. - Ja se mihin keskityt, sen huomaat. Ja sen mitä huomaat, herättää sinussa tunteita. Valitse siis tarkkaan keskitytkö hyvään vai huonoon. Molemmat ovat olemassa. Laita jääkaapin oveen kysymykset: ”Jos mä voisin olla innostunut, niin mistä voisin olla innostunut. Mitä sellaista voisin tehdä tänään, tällä viikolla, tänä vuonna mikä innostaisi minua?” Pakota itsesi vastaamaan kysymyksiin kysymällä näitä niin kauan, että keksit suoran vastauksen näihin kysymyksiin. Lue kysymykset heti aamulla ja toista niitä päivän mittaan. Kirjoita vielä illalla keksimiäsi vastauksia päiväkirjaasi. On tärkeää kysyä nimenomaan muodossa ”voisin”. Jos kysyt, mistä olen innostunut, mielesi vastaa todennäköisesti, että ”No en mistään”.
Hän korostaa tekstissään, ettei ole terapeutti tai psykologi, mutta osaa tuoda valmennettavansa tietoon keinoja, joilla voi tukea tämän terveyttä, ja alkaa työstää tunteita sekä luoda uudenlaista tulevaisuutta. Lue Heikki Harjun työskentelytavoista hänen kotisivuiltaan täältä.
Kilpailut
Uusimmat
Heitä roastataan Joonas Nordman Show: Grillikausi -ohjelman uudella kaudella
Jasper Pääkkönen palaa tuttuun rooliin uudessa kotimaisessa elokuvassa
Uusilla soittohuijauksilla on viety kymmeniätuhansia euroja rahaa - tunnista vaaran merkit
Biojätteet hyödynnetään pian entistäkin tehokkaammin
Kruununprinsessa Victoria upseerikouluun
Näytä lisää