Tätä et tiennyt aivoista - katso 12 faktaa
Aivot ovat ihmisen komentokeskus ja tukipilari. Siitä huolimatta ihmiset tietävät aivojen toiminnasta yllättävän vähän. Katso tästä 12 aivoihin liittyvää faktaa.
Aivotoiminta tapahtuu automaattisesti, eikä siihen kiinnitetä tavallisessa elämässä juurikaan huomiota. Aivot ovat kuitenkin varsin kiehtova elin. Katso alta 12 aivofaktaa, joita et ehkä aiemmin tiennyt.
1. Aivojen nopeus on 241 km/h
Neuronit aivoissa väittävät informaatiota pääkopassa nopeudella 241 km/h, mikä vastaa kilpaveneiden maailmanennätysvauhtia. ( Tällä hetkellä voimassa oleva maailmanennätys on Arno XI –kilpaveneen vuonna 1953 tekemä 241,7 km/h).
2. Albert Einsteinin aivot olivat keskimääräistä pienemmät
Yleisen suhteellisuusteorian kehittäjää, fyysikko Albert Einsteinia pidetään hyvin älykkäänä ihmisenä. Tämän valossa lienee hieman yllättävää se, että Einsteinilla oli keskimääräistä pienemmät aivot.
Kun Einstein kuoli vuonna 1955, hänen aivonsa punnittiin. Tällöin kävi ilmi, että Einsteinin aivot painoivat vain 1023 g, kun miesten aivot painavat keskimäärin 1036 g.
3. Aivot eivät tunne kipua
Ihon ja muiden elinten hermopäätteistä peräisin olevat kipuviestit käsitellään aivoissa, mutta aivokudoksessa itsessään ei ole tuntoaistia. Aivot siis eivät aisti kipua. Päänsäryssäkään ei näin ole kyse aivokudoksen kipuaistimuksista, vaikka aivojen suurissa verisuonissa on kipureseptoreita.
4. Aivoissa on 160 000 km verisuonia
Aivojen verisuonimäärästä saa hieman käsitystä kun muistaa, että 160 000 km on 4 kertaa maapallon ympärys. Tässä verisuoniverkostossa jokainen heikko tai ahdas kohta merkitsee mahdollisuutta saada aivoverenvuoto tai -veritulppa.
5. Aivossa on huima muistikapasiteetti
Aivojen muistikapasiteetti pesee mennen tullen monen teknisen laitteen, sillä aivojen muistikapasiteetin on laskettu olevan noin 12 000 gigatavua.
6. Erilaiset aivopuoliskot
Isoaivot jakautuvat kahteen puoliskoon, joita yhdistää aivokurkiainen. Aivopuoliskot eli hemisfäärit vaihtavat keskenään tietoa aivokurkiaisen kautta. Aivojen eri puoliskojen hermottamat hermot menevät ristiin, mikä tarkoittaa sitä, että vasen aivopuolisko ohjaa kehon oikean puolen liikkeitä ja oikea aivpuolisko kehon vasenta puolta.
7. Miehillä ja naisilla on erilaiset aivot
Brittiläisen autismitutkijan ja psykologian professorin Simon Baron-Cohenin (Boratina tunnetun Sacha Baron-Cohenin serkku) mukaan miesten ja naisten aivot eroavat tosistaan miessukuhormonin vaikutuksen vuoksi. Baron-Cohen toteaa Olennainen ero - totuus miehen ja naisen aivoista –kirjassaan tämän tarkoittavan sitä, että naiset ovat luonnostaan empaattisempia kun taas miehet hallitsevat paremmin järjestelmiä kuin ihmissuhteita. Tämä johtuu siitä, että testosteronin ansiosta poikasikiöiden aivoissa kehittyy ensin järjestelmiä ymmärtävä oikea aivopuolisko. Tyttösikiöillä puolestaan kehittyy ensin tunnepuolesta vastaava vasen aivopuolisko.
Baron-Cohenin mielestä miesten ja naisten aivojen ero näkyy erityisesti autistisissa henkilöissä, jotka ovat useimmiten miespuolisia ja ajattelevat järjestelmällisesti ilman empatiaa.
8. Aivoissa on tilaa 4 teraa
Aivot ovat käsittämättömän suuri varastotila. Jos aivoissa olisi kiintolevy, olisi sen tallennuskapasiteetti noin 4 teratavua. Vaikka aivot eivät toimi tietokoneen lailla, antaa tämä jotain osaviittaa siitä, paljonko asiaa pääkoppaan mahtuu.
9. Aivot käyttävät 20 % hapesta
Aivot tarvitsevat happea toimiakseen. Ihmiskehon hapenkulutuksesta noin viidennes menee aivojen toimintaan.
10. Aivoissa on sähköä
Aivojen avulla voisi sytyttää myös valot. Valveilla ollessa aivot tuottavat 10 - 23 wattia virtaa, joka on peräisin hermosolujen viestiliikenteestä. Tällä virtamäärällä saisi hehkulampun palamaan, joskaan ei kovin kirkkaasti.
11. Aivokapasiteetista on käytössä 10%
Aivoista on käytössä vain murto-osa, eli hieman reilut 10%. Aivojen mahdollisuudet eivät kuitenkaan tarkkaan ottaen ole rajattomat, vaikka niistä on käytössä vain osa.
12. Alkoholi ja aivosolut
Alkoholin pitkäaikaiskäyttö vahingoittaa aivoja, sillä alkoholi lamaannuttaa hermosoluja. Alkoholin kohtuukäyttäjillä (1-3 ravintola-annosta) esiintyy vähemmän aivoinfarkteja ja Alzheimerin tautia kuin täysraittiilla. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria.
Jatkuva runsas alkoholinkäyttö vähentää kuitenkin etuaivojen valkeaa ainetta, mikä aiheuttaa kyvyttömyyttä painaa mieleen uusia tai muistaa aiemmin opittuja asioita. Runsas juominen on vahingollista myös pikkuaivoille, mikä vaikuttaa mm. tasapainoon. Vauriot korjaantuvat jossain määrin alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen.
Lähde: MSN
